KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TUTUSTUIVAT TYÖKYKYPASSIIN
 

Koulutuksen järjestäjät tutustuvat Ammattiosaajan työkykypassiin Helsingissä 14. toukokuuta. Tilaisuudessa olivat mukana opetusministeriö, Opetushallitus, SAKU ry sekä passia kehittävien ammattiopistojen edustajia.
 
Tilaisuudessa käytiin läpi passin taustat, tavoitteet ja käytännön toteuttaminen opetusviranomaisten näkökulmasta, esiteltiin passi sekä tutustuttiin siihen liittyvään ALPO.fi-hyvinvointiportaaliin. Pohjois-Karjalan ammattiopiston Janne Lilja ja Lapin urheiluopiston Timo Kalmakoski kertoivat passin kehittämisestä ja testaamisesta käytännössä. Työkykypassin hyvinä tuloksina kehittäjät listasivat yhteistyön lisääntymisen sekä entistä kokonaisvaltaisemman toiminta- ja työkyvyn huomioimisen.

- Nyt pitää muuttaa puheet teoiksi ja teot puheiksi. Opetussuunnitelmissa esille nostettu työkyky ja hyvinvointi voidaan muuttaa konkreettiseksi toiminnaksi opiskelijan arjessa. Työkyvystä ja siitä huolehtimisesta kannattaa pitää meteliä, muistuttaa Timo Kalmakoski.
 

  

 

 

TUTUSTU
TIEDOTUSTILAISUUDEN ESITYKSIIN

LISÄTIETOA PASSISTA

ETUSIVULLE

 

   Passi käyttöön syksyllä 2008

Ammattiosaajan työkykypassia on kehitetty kahden lukuvuoden ajan ja se otetaan käyttöön lukuvuoden 2008–2009 alussa. Passi on vapaaehtoinen sekä opiskelijoille että koulutuksen järjestäjille. Passi koostuu viidestä eri osa-alueesta, joista jokaisesta opiskelija suorittaa 40 tunnin työmäärän. Hyväksytty suoritus vaatii myös valtakunnallisesti määritetyn tavoitteen täyttämisen. Passisuorituksia voi kerätä opinnoista sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Työkykypassin käyttöönoton ongelmina tiedotustilaisuudessa nostettiin esille passin aiheuttama lisätyö sekä käytännön toteuttamiseen tarvittavat voimavarat. Uhaksi koettiin myös opettajien välisistä työmäärämuutoksista syntyvät mahdolliset ristiriidat.

Passin vahvuuksina pidettiin toiminta- ja työkyvystä huolehtimisen kulttuurin nostamista osaksi oppilaitoksen arkea. Työkykypassin avulla opiskelijoita motivoidaan ja ohjataan säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden hoitamiseen.

Tampereen ammattiopiston erityisopettaja Kimmo Itvola haki tiedotustilaisuudesta ideoita työkykypassin käyttöönottoon erityisopiskelijoilla Hervannan toimipisteessä. Itvola korosti työkykypassin käyttöönoton vaativan oppilaitoksen johdon tuen sekä resurssia työn käynnistämiseen.
- Pidän työkykypassin ideaa hyvänä. Asioiden käytäntöön saaminen on haaste. Työkykypassin sisällöistä haen erityisryhmälle aktivoinnin ja motivoinnin välineitä. Nämä nuoret eivät paljon liiku vapaa-aikanaan, Itvola kuvailee.