Lisää itselle sopivaa liikettä opiskelijoiden omissa tiloissa

Olet täällä

SAKU ry on tarjonnut osana Liikkuva amis -toimintaan toisen asteen koulutuksen järjestäjille Liikkuva amis -ideakartoituksia. Sähköisen kartoituksen avulla voidaan osallistaa koko henkilöstö ja opiskelijat mukaan keräämällä ideoita ja ajatuksia liikettä lisäävän oppilaitosympäristön suunnittelun tueksi. Ideakartoitukset ovat olleet avoimia hyödynnettäväksi syksystä 2017 lähtien ja kartoituksia on tähän mennessä hyödyntänyt seitsemän koulutuksen järjestäjää.

Vastauksista on kertynyt kattava tietopankki, joka avaa yhden näkökulman siihen, miten oppimisympäristöjä voisi kehittää niin, että se kannustaisi opiskelijoita liikkumaan ja jossa monenlaiset liikkumisen tavat olisivat mahdollisia. Tästä syystä ideakartoitusten tuloksia tullaan vuoden aikana hyödyntämään myös tutkimus- tai selvitystarkoituksessa.

Liikkumista omaehtoisesti ja omissa tiloissa

Opiskelijoiden ideakartoitukseen on vastannut tammikuuhun 2019 mennessä yhteensä 1107 opiskelijaa. Vastaajista puolet harrastaa arkiliikuntaa omien sanojen mukaan yli 4 tuntia viikossa, 7,4 prosenttia alle tunnin viikossa ja 2,1 prosenttia ei lainkaan. Hengästyttävää liikuntaa harrastaa yli neljä tuntia viikossa neljäsosa vastaajista. Kysyttäessä parhaimpia ajankohtia liikkumiseen, kolme eniten vastauksia saanutta vaihtoehtoa olivat opiskelupäivän jälkeen, oppituntien aikana ja erilaisin pienin tavoin opiskelupäivän aikana. Vastaajia innostaisi liikkumaan opiskelupäivän aikana parhaiten toiminta tauoilla (esim. pingis, biljardi, ilmakiekko, pöytäjalkapallo), kuntosali tai liikkuminen itsenäisesti sille varatulla ajalla. Liikkuvan opiskelu -ohjelman tutkimuksessa (Siekkinen ym. 2018) nousi esille, että jopa 63 % ammattiin opiskelevista koki istumisen vähentämisen oppitunneilla mielekkääksi. Myös ideakartoituksessa nousee samansuuntaisia ajatuksia, sillä kolme parhainta tapaa vastaajien mielestä liikkeen lisäämiseen luokkatiloissa olivat jumppapallot, istumista vähentävät opetusmenetelmät ja ylipäänsä taukoliikkuminen. 

Ilman tarkempaa analysointia tuloksia silmäillessä nousee esiin monia kohtia, jotka ovat yhteneviä nuorten liikkumistottumuksia selvittäneiden tutkimusten kanssa. Tiedusteltaessa olisitko kiinnostunut osallistumaan oppilaitoksessa järjestettävään liikunnalliseen toimintaan, joka kolmas vastaaja ilmoittaa, ettei ole kiinnostunut. Sen lisäksi, että liikunta ei kiinnosta tai se ei motivoi, vastaukset tukevat esimerkiksi Vanttajan ja muiden Liikkumattomuuden jäljillä -tutkimuksen (Vanttaja ym. 2017) tuloksia. Ideakartoituksen avointen vastausten mukaan koululiikunnasta on huonoja kokemuksia eivätkä nuoret koe olevansa liikunnallisia. Lisäksi ideakartoituksen vastauksissa toivotaan enemmän mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen itse valitussa paikassa ja ajassa. Liikkeen lisäämiseksi oppilaitosympäristöön tarvitaan monipuolisia mahdollisuuksia, joista jokainen voi valita oman tapansa liikkua ja samaan aikaan on tärkeää muistaa, että aina ei ole syytä puhua liikunnasta. Liikkuminen ja liikunta voivat olla joillekin nuorille hyvin värittyneitä käsitteitä, joten joskus liikkumisen voi naamioida ihan joksikin muuksi. 

Nuoret kaipaavat tulosten perusteella oman näköisiä tiloja, joissa voi toimia (ja liikkua) tutussa ryhmässä kavereiden kanssa. Tilojen tulee olla sellaisia, että ne mahdollistavat rennon leikkisyyden ja luovuuden. Esimerkiksi Hasanen nostaa artikkelissaan esille, miten myös tila saattaa kaventaa mahdollisuuksia liikkumiselle: vähän liikkuvat nuoret kokevat ison kynnyksen liikkua paikoissa, jotka he yhdistävät liikunnallisten ja urheilullisten nuorten tiloiksi (ks. Hasanen 2017). Tämä nousee esiin myös ideakartoituksen avoimissa vastauksissa: osa nuorista perustelee liikkumattomaan sillä, ettei koe itseään liikunnalliseksi (ks. myös Nuorten vapaa-aikatutkimukset 2013 ja 2016). Tuttu porukka on tärkeä, useassa avoimessa vastauksessa korostetaan. että tuntemattomien kanssa liikkuminen ja ryhmäliikkuminen koetaan epämiellyttäväksi. Lisäksi nuoret kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa, osa korostaa tulleensa oppimaan eikä liikkumaan ja liikkuminen vie aikaa muilta tärkeiltä asioilta. Muutenkin opiskelun ja opiskelupäivän aikaisen liikkumisen yhdistäminen huolettaa: asiakaspalvelutyössä ei haluaisi esimerkiksi toimia hikisenä. 

Monipuolista liikettä ja opiskelijoita kuuntelemalla

Mitä näiden opiskelijoiden ajatusten pohjalta voi sitten vetää yhteen? Tärkeintä on, että liikettä lisätään oppilaitokseen monella eri tavalla: on rennompia liikkumisen paikkoja (pingispöydät, biljardipöydät, muut paikat, joissa ”hengata”), luodaan opiskelijoiden näköisiä paikkoja (yhdessä opiskelijoiden kanssa!) ja pidetään huoli, että jokaiselle löytyisi jokin turvallinen paikka liikkua. Toiselle se voi olla yksin harrastaminen kuntosalilla, toista sählyturnaus ja kolmannelle riittää seisomapöytä tai muu vähemmän huomiota herättävä aktiviteetti. Toinen nauttii pallopeleistä ja toinen ilmoittaa, ettei missään nimessä pallopelejä. Joka tapauksessa kartoitukseen vastanneet nuoret esittivät paljon hyviä ideoita liikkeen lisäämiseen ja joka viides oli jopa innokas itse järjestämään toimintaa. Ehkä kaikkein tärkein tulos opiskelijoiden ideakartoituksessa oli, että kysytään opiskelijoilta itseltään. Kuten viimeisessä avoimessa kysymyksessä eräs vastaaja kirjoitti:

”Loistavaa, että tehdään tällaisia kyselyitä, joissa kysytään meidän opiskelijoidenkin mielipiteitä meitä koskevissa asioissa”.

Lähteitä ja luettavaa

Hasanen E. 2017. Nuorten omaehtoinen liikkuminen - Arkeen sopivia, merkityksellisiä palasia. Liikunta & Tiede 54: 6/17. Tutkimusartikkelit 2017 osa I, 9-12

Merikivi, Myllyniemi & Salasuo (toim.) 2016. Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016. Nuorisotutkimusseura. Saatavilla www-muodossa. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/media_hanskassa.pdf. Viitattu 13.11.2018

Myllyniemi & Berg 2013. Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013. Nuorisotutkimusseura. Saatavilla www-muodossa. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2013/08/Nuoria_liikkeell%C3%A4_Julkaisu_Nettiversio_korjattu.pdf. Viitattu 13.11.2018

Siekkinen, Heiskanen, Oksanen, Hakonen ja Tammelin 2018. Lisää liikettä ammattiin opiskelun tueksi. Tuloksia ammattiin opiskelevien nuorten liikkumisesta, ajatuksia liikkumisen lisäämisestä ja ennusteita fyysisestä työkyvystä. LIKES-tutkimuskeskus

Vanttaja M., Tähtinen J., Zacheus T. & Koski P. 2017. Liikkumattomuuden jäljillä. Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusseura. Helsinki: Unigrafia