Ammattiosaajan työkykypassi
kannustaa toiminta- ja työkyvyn edistämiseen

Ammattiosaajan työkykypassi tarjoaa ammattiin opiskeleville mahdollisuuden saada tietoa, taitoa ja motivaatiota oman työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät keväällä 2006 työkykypassin kehitystyön, jonka taustalla oli huoli tulevaisuuden ammattiosaajien toiminta- ja työkyvystä ja jaksamisesta. Tutkimusten mukaan ammattiin opiskelevien liikunta on vähäistä ja tupakointi ja alkoholin käyttö runsasta, eikä muukaan terveyskäyttäytyminen tue työkykyä. Työkykypassin käyttöönotto aloitettiin ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2008.

Ensimmäisten kokemusten mukaan passiopintojen on koettu elävöittävän opiskelua ja lisäävän viihtyvyyttä. Avainsanoja onnistumisissa ovat olleet omakohtaisuus, aktiivisuus ja toiminnallisuus. Työnhaussa opiskelija voi hyödyntää työkykypassia osoittamalla tulevalle työnantajalleen olevansa toiminta- ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja.

Opintoja viideltä osa-alueelta

Ammattiosaajan työkykypassi muodostuu viidestä eri osa-alueesta: toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Opiskelija kerää jokaiselta osa-alueelta vähintään 40 tunnin työmäärän tai osoittaa muulla tavoin saavuttaneensa osa-alueelle valtakunnallisesti määritetyt tavoitteet. Suorituksia voi kerätä opinnoista tai harrastus- ja vapaa-ajantoiminnasta niin oppilaitoksessa kuin sen ulkopuolellakin.

ALPO.fi = työkyvyn työkalu

Työkykypassin toteuttamisen tueksi on suunniteltu ALPO.fi-hyvinvointiportaali. Sivustolta löytyy tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista, eri alojen työkyvyn haasteista ja työelämästä. Portaalia voi myös hyödyntää työkykypassin sähköisenä huoltokirjana sekä harjoitus- tai harrastuspäiväkirjana, jonka avulla opiskelija voi seurata liikuntansa riittävyyttä ja monipuolisuutta.