Puheenvuoro liikunnan ja terveystiedon merkityksestä

Nyt on hyvinvointihäärääjällä hämmentynyt olo. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on saatu näkyviin ammatillisen koulutuksen lakiesityksessä (HE 39/2017 2§). Perusteluista löydän hyvinkin tuttua tekstiä ja olen tietenkin hyvin tyytyväinen asian tilasta.

Kun sitten tarkastellaan opetussuunnitelmien perusteista annettuja raameja, niin syvä huoli valtaa mielen. Yhteisten opintojen tutkinnonosaan Yhteiskunta- jatyöelämäosaaminen (9 osp) kuuluu Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen (2 osp pakollisena, 3 osp valinnaisina). Huoleni ei kohdistu niinkään osaamispisteiden määrään eikä tavoitteisiin tai osaamisen kriteereihin. Huoleni on otsikko, sillä hyvinvoinnin ylläpitäminen on liian yleistävä käsite. Otsikon tulisi otsikon olla Työkykyä edistävä liikunta ja terveysosaaminen. Silloin se palvelee haluttua tavoitetta ja on linjassa lain 2§ kanssa.

En ole vaatimassa lisää liikuntatunteja, enkä varsinkaan pakollista liikuntaa, koska pakko harvoin edistää itse asiaa. Tutkintojen perusteet antavat koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden tarjota niin nuorille kuin aikuisille riittävästi liikunnan ja terveystiedon opetusta, jos he pitävät asiaa tärkeänä. Pidän kuitenkin merkityksellisenä, että opetuksen järjestämistä ohjaavissa asiakirjoissa jo otsikoissa näkyy opetuksen pihvi. Ammatillisessa koulutuksessa liikunnan ja terveystiedon opetuksessa tulee huomioida opiskelijoiden valitsema ala ja sen asettamat vaatimukset ja erityisesti valinnaiset opinnot tulisi integroida ammttiaineisiin ja työelämäjaksoihin.

En aseta liikuntaa ja terveystietoa oppiaineena minkään muun perinteisen oppiaineen kanssa mittariin tärkeydessä tai säilytettävyydessä, vaan korostan niiden merkitystä ihmisen hyvinvointia edistävänä käyttäytymisenä. Liikunta vaikuttaa myönteisesti muistiin ja keskittymiseen ja kestävyyskunnolla on suora yhteys oppimistuloksiin. Opiskelijoiden vuorokausirytmin – riittävä uni, terveellinen ravinto ja fyysisesti aktiivinen päivä – toteutuessa ohjatusti jo opintojen aikana saavutetaan pysyviä käyttäytymismalleja ja tottumuksi pitkälle aikuisuuteen ja työelämään.

…ja lopuksi uhkakuva, joka mahdollistuu, jos tutkinnonosan osan otsikossa ei näy liikuntaa ja terveystietoa:
Työkykyä voidaan tarkastella suppeasti työturvallisuuden ja ergonomian kannalta ja opetuksen antavat ammattiaineiden opettajat. Hyvinvointi on subjektiivinen kokemus ja sitä voidaan arvioida kyselyillä, terveystarkastuksilla, kuraattori ja psykologipalveluilla. Tällä tavoin saadaan säästöä henkilöstökuluissa, kun liikunnan ja terveystiedon opettajia ei tarvita. Talouden ohjaus on valitettavan vahva ja maailma erilainen, kun sitä katsoo opettajan tai kuntayhtymän päättäjien perspektiiveistä.

Tutkintojen perusteet tulevat lausuntokierrokselle kesäkuussa. Se on paikka vaikuttaa ja varmistaa, että tutkintojen perusteissa jo otsikkotasoilla ohjataan opetuksen järjestämistä ja sisältöjä tavoitteiden suuntaan. Ja unohdetaan lopultakin ne tuntimäärät ja varmistetaan riittävä liikunta jaterveyskäyttäytymisen ohjaus koko tutkinnon suorittamisen ajalle kaikien oppilaitosyhteisöön kuuluvien yhteisenä asiana.